Alla kuvat rikotuista kattoikkunoista. Lattia ja kalusteet olivat täynnä lasimurua.
Kaveri oli mennyt veneeseen ja tullut ulos oleskelutilan kattoikkunan kapeasta aukosta. Muut ikkunat olivat pleksiä. Halkeilivat ja vääntyivät van eivät rikkoutuneet, joten ei päässyt niistä sisälle kuten ei ovistakaan.
Veneen vakuutus korvasi kattoikkunoiden uusimisen.
Suunitelmat kattoikkunoiden uusimiseksi poikkoilivat tehdasvalmisteisista itsetehtyihin . Tehdastekoiset pienemmät (kuvat yllä) maksoivat tuolloin n. 1.500 € / kpl. Ohjaamon kattoikkuna menee tilaukseen ja maksaa 2-3.000 €. Tämän lisäksi kustannuksiin tulee vanhojen poistaminen ja uusien asennus.
Päädyimme tilaamaan paikalliselta metalliyritykseltä määrämittaan tehdyt kattoikkunat rosterista ja 10 mm:n pleksistä. Alla periaatekuva.
Koko paketti (kolme luukkua ja yksi reunus) maksoi hiukan yli 1.000 € näillä piirustuksilla.
Olimme jo aikaisemmin hiukan haikalleet oleskelutilaan aukevaa ja isompaa kattoikkunaa. Siitä olisi kätevä nostaa ja laskea tavaraa keittiön ja kattoterassin välillä. Tässä mielessä kattoikkunan rikkominen murron yhteydessä sopi meille mainiosti.
Oleskelutilan kattoikkunan uusimme siis kokonaan - isompi ja aukeava. Leikkasimme vanhan ikkunan raamit pois ja suurensimme aukon sopivan kokoiseksi. Kiinnitimme uuden luukun raamit ja teimme saranat, aukipitotuet sekä lukituksen.
Ohjaamoon ja etuhyttiin riitti luukun uusiminen.
Etuhytin luukku
Ohjaamon luukku
Oleskelutilan luukku
Teimme luukkuihin yksinkertaisen lukituksen
Vesillä jouduimme LVI -hommiin ja halailemaan posliinipyttyä. WC -pytty ei oikein toiminut ja jouduimme uusimaan pytystä lähtevän poistoputken.
Uusimme myös yläterassin istuinlaudat ja pöydän.
Löysimme SA INT -kaupasta yläkannelle sopivat laatikot, jotka maalasimme valkoiseksi.
Uusimme myös tastapeilin hiukan laajemman näkymän antavaksi.
Peilin saimme tutulta bussikuskilta. Peilin tausta ja kiinnitykset olivat hajalla ... purukumilla korjasimme sen ;) Kuumaliima ja pellinkappale tekvät ihmeitä (toimii edelleen).
Haaveenamme oli ollut jo pitkään tehdä veneeseen kauko-ohjaus.
Tuovin käsittely yksin on haastavaa. Kauko-ohjaimelle homma onnistuu ... ehkä.
Tuumasta toimeen ...
Juha suunnitteli ohjauksen elektroniikan, Tilasimme osat ja kasaamaan.
Alla älyboxi ja ruoria pyörittävä moottori. Moottorina on auton pyyhkimien moottori. Ruorin akseliin lisäsimme hammaspyörän. Moottori pyörittää ruoria siis hammashihnan välityksellä. Mekaniikassa on releohjattu pikalukitus, jolla hihna voidaan hätätapauksessa nopeasti irroittaa ruoriakselin hammaspyörästä.
Kaasun ja vaihteen säätö hoidetaan karamoottorilla, joka kääntää suoraan hallintalaitteen vipua. Kuvassa haetaan moottorin kiinnityspaikkaa.
Lähes kymmenen metrin johdon päässä on ohjainyksikkö - kuva alla. Kaapeli on noin pitkä, jotta yltää joka paikkaan.
Oikeassa sivussa kaarevan pleksin alla rengas, jolla säädetään karamoottoria eli kaasu/vaihdevipua. Pleksi estää vivun kääntymisen vahingossa. Moottorin ajosuunta ja kierrokset näkyvät oikean reunana ledirivistä.
Keskellä olevalla isolla rullalla käännetään ruoria. Rullan yläpuolella olevat ledit näyttävät mihin suuntaan ruori kääntyy ja missä asennossa peräsin suunnilleen on.
Ja eikun menoksi.
Vuotaa edelleen ja tilanne pahenee :(
Jälleen pintaa hio'essamme sormi kävi nestepumpun kylkeen ja HUPS, siihen tuli reikä (kuvassa alla revennyt kohta).
Valurautainen pumpun pesä oli kulunut sisäpuolelta päin seitin ohueksi. Paineinen jäähdytysneste ilmeisesti TIHKUI seinämän läpi!!!!!
Metsästimme romuuttamoilta varaosaa kunnes saimme vinkin kysellä osaa MB varaosaliikkeestä. Pumpun pesä löytyi moottoritietojen perusteella ja tuli Saksasta viikossa. Maksoi noin 200 €. Ja HUOM, moottori on vuodelta 1968!!!!
Varaosa paikoilleen ja nestepinta ei enää vajene.
Kevään pöhinöitä
Jouduimme vielä säätämään hakuvaloa. Siirsimme yläkiinnitystä eteenpäin, jotta valon saa käännettyä lähemmäksi veneen edessä.Laturin kanssa on ollut ongelmia. Hihna löystyy helposti ja laturi kääntyy vinoon. Laturi myös heilui kiinnityksessä. Päätimme tarkistaa laturin kiristymekanismin ja kiinnityksen moottorin kylkeen.
Jotta pääsemme kunnolla käsiksi laturiin, jouduimme poistamaan glykolia jäähdyttävän lämmönvaihtimen.
Laturin kiristyksesä ei havaittu ongelmia. Moottorin kyljessä oleva laturin kiinnityskorvake osoittautui ongelman lähteeksi. Korvaakkeen kiinnityksessä olevat metalli- ja kumipuslat olivat kuluneet lähes olemattomiin. Etsimme nyt varaosia, jotta saamme laturin tukevasti paikalleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti